Agile Directing - Johda ketterästi

"Do not sell digital products or services to small entrepreneurs" -"Älä myy sähköisiä tuotteita tai palveluita pienyrittäjille"

Share |

Wednesday 2/26/14 time 11:37 PM


Pasi Sillanpää Speakers Forumista otsikoi Älä palkkaa yrittäjähenkistä työntekijää, koska työntekijänä he ovat jääräpäisiä, tekevät asioita, mihin muut eivät usko. Toisaalta, jos he olisivat alun perin tehneet kuten heiltä odotettiin, he eivät olisi menestyneet. Yksikään neuvonantaja ei olisi sanonut, että kasvattakaa suuri tavaratalo keskelle pientä pohjalaista kylää. Tai, kuten kirjoituksessani Pienyrittäjän johtamisopit ovat erilaiset esitin yrittäjän innovatiivisia ratkaisuja pakkotilanteessa; ota naapurin laituri, asenna siihen perämoottori ja vie talo saareen.

Yrittäjällä on myös ihan erilainen vastuu tekemisestään. Sillanpää kertoo, kun hän taannoin haki Spar-kauppiaaksi. Haastattelussa oli kysytty hänen perheestään. Hän sanoi, ettei edes seurustele. Kauppiasura katkesi ennen kuin se oli alkanutkaan. Sillanpään mukaan silloinen Spar-ketju odotti, että kauppiaalla on myös oma ilmainen turvaverkosto. Yrittäjän kaatuessa perhe kaatuu usein mukana. Se onkin suurempi tragedia. Samoihin elementteihin perustuen digitaalisuus ei myöskään välttämättä ole pienyrittäjien juttu.

Finsk SISU on brändi

Hävisimme ruotsille Digiottelun, mutta juuri ruotsalaiset arvostavat nimenomaan suomalaista SISUA. Yllä viittaamassani kirjoituksessa pyrin kuvaamaan tätä piirrettä, joka tyypillisesti löytyy yrittäjistä.  Kirjoitukseeni liitetty K-Järnin mainos kuvaa asiaa osuvasti. Finsk SISU on suomalainen brändi erityisesti Ruotsissa. Ruotsin Wikipedia määrittelee termin näin:

Sisu är ett ord som på finska betyder kampvilja, envis uthållighet, ilska, att aldrig ge upp. Sisu sägs ibland vara typiskt för det finska folklynnet. Ordet "sisu" fick internationell spridning under finska vinterkriget där Finland kämpade mot Sovjetunionen. 

Tarvitsisimme vielä enemmän SISUA, mutta se ei välttämättä tuo tullessaan sähköistymisen lisääntymistä. Harjoitan myös kiinteistöliiketoimintaa ja joudun olemaan yhteydessä ko. toimialan pienyrittäjiin. Onhan se raivostuttavaa asiakkaana, kun ei sähköpostia voi lähettää, tai osoite on yhteinen vaimon kanssa tms. Tekstiviestejä ei lueta, tai ainakaan niihin ei vastata. Viimeksi maanantaina yritin tavoittaa putkimiestä. Olin ottanut asianmukaiset valokuvat ja analysoinut, mikä on tavoite ja mitä mahdollisia osia tarvitaan, jotta hän osaa tuoda tavarat tullessaan. Onhan liiankin tyypillistä, että ravaavat tukun ja kohteen välillä ja laskuttavat kilometrit ja matka-ajan moneen kertaan.  Tietenkään heillä ei ollut nettisivuja. Soitin ja kysyin onkohan edes sähköpostiosoitetta, kun minulla olisi kuvia. Sain osoitteen ja toimitin kuvat. Mutta joko he eivät osanneet avata liitteitä tai ehkei koko sähköpostia, koska heistä ei kuulunut mitään. Tiesin hyvin, että töitä heillä riittää ja saatan joutua jonottamaan pitkäänkin. Totesin liikkuvani sellaisella alueella, että on parasta mennä käymään ihan paikan päällä. Tällä keinolla saa useimmiten mitä haluaa.

Asia hoitui, työ suoriutui erittäin nopeasti ja hyvin, ja laskukin oli pieni! Jopa matkakulut oli yrittäjä jakanut toisen asiakkaan kanssa. Ilman muuta käytän heitä uudelleen, vaikka minun sitten pitäisi piirtää ruutupaperille kyseiset putket ja liitokset.  Veikkaisin, että serkun vaimo hoitaa kirjanpidon kerran vuodessa. Tuskinpa ovat muutkaan järjestelmät ihan viimeistä päivää. Mutta asiakkaita olisi enemmän kuin pystyy ottamaan vastaan.

Kirja vinkki

Edellinen on hyvä pitää mielessä. Pienyrittäjällä kun homma hoituu ilman kalliita sähköisiä järjestelmiä. Ennen kuin pohditte yrityksenne sähköisiä liiketoimintamalleja, suosittelen lukemaan suunnittelun pohjaksi erittäin oivalluttavan kirjan kymmenen vuoden takaa. The Myth of the Paperless Office (2002), jonka ovat kirjoittaneet psykologit Abigail J. Sellen and Richard H. R. Harper.

The Myth of the Paperless Office

Kirja toteaa, kun jo vuosikymmenien ajan ihmiset ovat puhuneet paperittoman toimiston tulemisesta. Kuitenkin esimerkiksi www, joka mahdollistaa lähes minkä hyvänsä tietokoneen lukemaan ja näyttämään toisen tietokoneen dokumentteja, on tosiasiassa lisännyt tulostamisen määrää! Jo pelkästään sähköpostin käytön lisääntyminen lisäsi 40 % paperin kulutusta 12 vuotta sitten. Psykologit Sellen ja Harper tutkivat, miksi ihmiset toimivat kuten toimivat. Käyttäen etnografian ja kognitiivisen psykologian välineitä, he tutkivat paperin käyttömahdollisuuksia sekä yksilön että organisaatiokulttuurin näkökulmasta. Mitä toimintoja paperi tarjoaa?

Paperin fyysiset ominaisuudet kuten ohuus, keveys, huokoisuus, läpinäkymättömyys ja taipuisuus mahdollistavat inhimilliset teot kuten kantaminen, kirjoittaminen, kokoon kääntäminen, tarttuminen jne. Kun tätä tosiasiaa verrataan digitaalisten laitteiden tarjoamiin käyttömahdollisuuksiin, voidaan sen jälkeen kysyä, millaiset laitteet tai järjestelmät voisivat tehdä tarpeelliseksi koetut uudenlaiset toiminnot mahdollisiksi ja toisaalta tukea paremmin tämän hetkisiä hyviä toimintoja. (Tutkimuksen jälkeen onkin kehitetty kosketusnäyttö ym. uusia toimintoja.)

Tutkijoiden mielestä paperi tulee jatkamaan tärkeää roolia toimistoelämässä. Tutkijat neuvovatkin, että sen sijaan että tavoittelisi idealistisesti paperitonta toimistoa, pitäisi työskennellä kohti sellaista tulevaisuutta, jossa paperi ja elektroninen dokumentti työskentelevät yhteistyössä. Tällöin organisaation eri prosessit hyödyntäisivät optimaalisesti molempia (myös mm. Miller et al. 2010)

Kun digitalisaatio ei aina ole kannattavaa

Kaiken kaikkiaan yritykset voidaan jakaa sähköisten järjestelmien osalta kolmeen ryhmään:

  1.  Yritykset, jotka selkeästi hyötyvät digitaalisuuden tuomista mahdollisuuksista, joko asiakkuuden vuoksi tai tehokkuuden, erityisesti suuruuden ekonomian, kautta. Hyödyn suuruus on kuitenkin merkittävässä riippuvuussuhteessa toteutuksen onnistumiseen.
  2.  Yritykset, jotka kilpailutilanteen vuoksi, asiakkaiden painostuksesta joutuvat sähköistämään toimintaansa. Usein nämä yritykset siirtävät päätöstään niin pitkälle kuin voivat. Osasta ratkaisuja saattaa olla tehokkuushyötyä, mutta usein sovellukset ja laitteet koetaan liian kalliiksi (hyötyyn nähden).
  3. Yrittäjät, joiden liiketoiminta ei perustu sellaisiin rutiineihin, joita helposti pystyisi vakioimaan saati saattamaan sähköiseen muotoon.  Sähköistäminen olisi selkeästi kannattamaton investointi. Tai, toiminta on niin pienimuotoista, että investointi ei kannata.

Kolmanteen ryhmään voi kuulua myös digitaalisesti valveutuneita henkilöitä, jotka joka tapauksessa haluavat olla edelläkävijöitä. Kysymys on valitettavasti pääsääntöisesti joko hifistelystä tai siitä, että henkilöt ovat vain niin tottuneita sähköisiin järjestelmiin ja laitteisiin, etteivät he edes ymmärrä kyseenalaistaa investoinnin kannattavuutta, saati keksiä muita toteutustapoja.

Selvää on, että se päivä tulee, kun kaikki ovat siirtyneet sähköiseen toimintamalliin. Se päivä tulee vain merkittävästi hitaammin kuin on luultu, koska sähköistäminen ei kertakaikkisesti ole kaikille vielä kannattavaa tai kuluttajan näkökulmasta mielekästä.  

Osittainenkaan digitalisointi ei aina kannata, koska yritys ei välttämättä voi osata arvata mihin liiketoiminta muuntuu. On olemassa riski, että tällä hetkellä parhaimmalta vaikuttava digituote tai –palvelu ei sovellu enää myöhemmin, tai tuote ei pysty laajentumaan ko. liiketoiminnan muutoksen mukana. Vaihtaminen toiseen palveluun tai tuotteeseen myöhemmin saattaa olla todella kallista.

Nyt kävi niin, että viereiselle tuolille hyppäsi omituinen karvaläjä. En enää ole varma, onko siinä Bob Marley vai rakas puudelini.

Kuin kaksi marjaa

bob_marely_ja_emmanuel.png

Märällä säällä (tai auringosta ja reggaesta nautittaessa?) tulee vähän siirrettyä karvanhuoltoa. Ei muuta kuin mars suihkuun, föönaus ja leikkaus. Syvennyn seuraavassa kirjoituksessani suuremman yrityksen digitaaliseen liiketoimintamalliin sekä muutoksen toteutukseen - toisin sanoen johtamiseen. Miten käsitteet ”liiketoimintamalli” ja ”strategia” niin usein sekoitetaan keskenään. Selvitän myös mitkä ovat tyypillisimmät sudenkuopat, kun näinkin kattavaa muutosta lähdetään toteuttamaan.

Ja puudeli on taas “tip top from head to paw"

emmanuel.jpg

Kuvassa: Emmanuel Agidreams

Tutustu kirjoittajan taustaan


Keywords: digitalisaatio, digitalisation, sähköinen liiketoimintamalli, business model, pienyrittäjyys, entrepreneurship, paperiton toimisto, finsk sisu, muutos,


Leave a comment


Name:*

Website address:

E-mail address:

Notify me about comments made to this blog post