Agile Directing - Johda ketterästi

Strategy act award 2014 winners - Vuoden 2014 strategiateko voittajat

Share |

Friday 6/6/14 time 11:42 AM


Suomen Strategisen Johtamisen Seuran (SSJS) juhlaseminaarissa 4.6. palkittiin vuoden strategiateko kolmesta finalististista, jotka olivat Helkama Velox, Slush ja HSL.

Helkama Veloxilta Satu Helkama esitti, kuinka he olivat siirtäneet tuotannon takaisin Taiwanista Suomeen, toisin kuin niin monet muut suomalaiset brändit. He halusivat vastuullisten tekojen kautta näyttää, että he toimivat arvojensa mukaisesti; suomalaisuus on heille tärkeä arvo.

HSL:n Kari Rissanen esitti kuinka kysyntäohjautuvaan, täysin automaattiseen tilausjärjestelmään perustuvaa Kutsuplus-palvelua on kehitetty aktiivisesti siitä lähtien, kun liikenne käynnistyi viime vuoden lokakuussa.

Slush’ilta Tiina Liukkonen esitteli Suomessa järjestettävän Pohjois-Euroopan johtavan teknologiakonferenssin. Slush kokoaa yhteen lupaavimmat kasvuyritykset Pohjoismaista, Baltiasta ja Venäjältä tapaamaan kansainvälisiä sijoittajia ja mediaa. Slushin järjestää Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva yrityskiihdyttämö Startup Sauna.

Slush voitti kisan. Slush äänestettiin myös yleisön suosikiksi. Hankala valinta, koska kaikki ovat merkittäviä vähän eri näkökulmasta. Slush tietenkin kansainvälisen innovaation merkeissä. HSL konseptin ekologisuus on merkityksellistä, sekä se voisi tarjota mahdollisuuden myös toimintamallin vientiin.

Minä äänestin Helkamaa. Kirjoituksessani Liiketoimintamallin muutoshankkeen 10 kuolemanloukkua nostin esille osuvasti nimenomaan Helkaman toimintamallin esimerkillisenä vaihtoehtona.

 

Perusteluni:

1. Liiketoimintamalli: Pyörän valmistaa alusta loppuun yksi ja sama ihminen. Hänen nimensä leimataan pyörään. Se lisää vastuuta ja työn mielekkyyttä ja siten myös laatua.

Työn mielekkyys + parempi laatu – tehottomampi tuotantotapa > Työn osittamisen ja standardoinnin tuoma tehokkuus. 

No, tuolla kaavalla en kyllä pääse Aalto yliopiston tuotantotalouden laitokselle presentoimaan, mutta keksiköön parempi. Ja soittakoon, niin selitän. Nimittäin, täytyyhän jonkun heille asia selittää, koska heiltähän on alunperin lähtöisin ajatus tehokkaasta tuotannosta, ylistandardoinnista ja työn osittamisesta. Alkuperäinen ajatuksenluojahan on tietenkin Frederick Winslow Taylor.

Myönnän, että teoriassa ja paperilla Taylorin idea on niin loistava, että minäkin taannoin ihastuin ajatukseen suunnattomasti. En silloin vielä ymmärtänyt, että siitä puuttuu eräs merkittävä komponentti: humaanisuus. Ihminen sitä paitsi toimii yllättävän epärationaalisesti ja ennustamattomasti.

2. Suomalaisia perheyhtiöitä pitää tukea ja kannustaa. Ne ovat maamme kantava voima.

3. Tuotannon siirto takaisin Suomeen työllistäen suomalaiset, on vähintäänkin isänmaallinen ja moraalinen teko.

Kohta kolme, liiketoiminnan säilyttäminen Suomessa niin pitkälle kuin mahdollista, vaivaa minua. Minusta siitä keskustellaan liian vähän. Miksi Helkama pystyy siihen ja toiset eivät? Jäi avoimeksi, miten päätös on lopulta vaikuttanut Helkama Velox’in käyttökatteeseen.

Tuli jälleen mieleen Finnairin tilanne. Siellä käytetään enenevässä määrin halpatyövoimaa mm. espanjalaisia, ja ilmeisesti amerikkalaisillakin on merkittävästi pienempi kompensaatio kuin suomen lentotyöläisillä. Jos työntekijät eivät suostu ehtoihin, niin kohta koko matkustamohenkilökunta puhuu muuta kieltä kuin suomea. Entä sitten? Business is business.

Mitään varsinaista asiakastutkimusta en tiedä tehtäneen Finnairin osalta, mutta A-talkissa 3.4. esitettiin muutaman asiakkaan haastattelu; haittaako, jos koneessa ei saa palvelua suomeksi. Ei haitannut, ainakaan hirveästi.

Niin. Kaipa se on ihan sama onko se ”teetä tai kahvia” vai ”tea or coffee”. Mutta väittäisin, että jos tulee hätätilanne, niin olisihan tilanteen johtaminen ja ohjeet suomeksi kivat.

Koetan aina välillä miettiä kyseistä asiaa vakavasti, mutta en vielä ole kyennyt, koska joka kerta tulee mieleeni Solsidanin jakso, kun Anna on synnyttämässä hirveine tuskineen. Jokainen kätilö puhuu toinen toistaan huonompaa ruotsia. Anna valittaa ensimmäisestä, joka kysyy erittäin huonolla ruotsilla ja intian aksentilla ”vill du byta” (siis kätilöä)?  Jonka jälkeen tulee suomalainen tai eestiläinen aksentti, josta ei sitten ymmärrä kertakaikkisesti yhtään sanaa. Anna haluaakin ensimmäisen takaisin, kun oli surkeista vaihtoehdoista kuitenkin paras.

Tämähän on ihan oikeasti Suomessakin vakava ongelma terveydenhoitoalalla. Eihän tuo ole vain epämukavaa ja huonoa asiakaspalvelua vaan ihan hemmetin vaarallista.

Tilanne voi toki olla myös päinvastoin. Pyysin palvelusta eräältä lähipiirini nuorelta mieheltä, jolla on täydellinen englanti itsellään. Hänen piti hoitaa puolestani liiketoimi Suomessa asuvan intialaisen kanssa, kun olin itse poissa. Esitin asian, vastaus oli ”voi ei, ei wadabada”. Kysyin, että niin mikä? Hän kertoi, että he nimittävät intialaisia wadabadaksi; kun kysyvät ”what about”, niin se kuulostaa ”wadabada”. Repesin nauruun jälleen kerran sen pidemmälle miettimättä. Sitten tuli kasvatuksellinen puoli, että ”ei kai sinulla ole rasistisia ajatuksia”. ”Ei, ei, en tarkoita sitä, vaan kun joudun töissä ratkaisemaan heidän asioitaan, mutta pelkään, etten ymmärrä mitä he puhuvat, enkä pystykään palvelemaan. Siksi usein tuntuu, että kun pitäisi palvella, niin haluaisi paeta”.

Nyt on lähdettävä kampaajalle, siistimään tämä auringonpolttama  luuta. Ainoa aika minkä hovikampaajaltani sain väkisin vääntämällä.  Samalla sitten katsastamaan Helsingin kesäterassit. Kaipa nekin kerran kesässä voi kiertää.

Aurinkoista viikonloppua!

Tutustu kirjoittajaan.

Keywords: Strategia, strategy, SSJS, liiketoimintamalli, business model, Helkama, Slush, HSL, Finnair, taylorism,


Leave a comment


Name:*

Website address:

E-mail address:

Notify me about comments made to this blog post