Agile Directing - Johda ketterästi

Corruption and the power of networks - Korruptio ja verkostojen valta

Share |

Friday 9/19/14 time 11:30 PM


English summary

Vaasan yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan, johon olen aiemmassa kirjoituksessani Hyvä Veli viitannut, Hyvä veli -verkostot ovat vakava yhteiskunnallinen ongelma Suomessa. Tutkijoiden mukaan asiaa ei pitäisi sivuuttaa olankohautuksella. Suomessa tämä koskee lopulta aika pientä ryhmää liike-elämän ihmisiä, mutta jotka kuitenkin ovat enemmän tai vähemmän "tuttuja" keskenään.

Normaali verkostoituminen ja yhteistyö ovat edelleen pääosin tervettä, tarpeellista sekä kaikkien edun mukaista. Talouselämän toimijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden keskinäinen vuorovaikutus on jatkuvaa ja se myös löytää koko ajan uusia muotoja.

Korruptio on määritelmän mukaisesti julkisen tai vastuullisen aseman väärinkäyttöä yksityiseksi eduksi. Prosessioikeuden professori Jyrki Virolainen on blogissaan todennut, että Suomen laki ei tunne sanaa korruptio eikä korruptiota ole käsitteenäkään virallisesti määritelty. Suomessa puhutaan "maan tavasta", kun on kysymys ilmiselvästä korruptiosta. Hänen mukaansa Suomessa ei korruptioon ole ollut tutkijoiden taholta suurempaa kiinnostusta.


Pahimmat uhat

Salminen & Mäntysalo totevat tutkimuksessaan Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja Hyvä Veli-verkostot Suomessa (2013), että Hyvä veli -verkostot ovat Suomessa yleisin korruption muoto. Se on erinomainen valtaresurssi. Toiminta saattaa perustua siihen, että jokaisella hyvällä veljellä on omalla tunnollaan jotain, josta toinen hyvä veli on perillä, mutta osaa pitää sen omana tietonaan.

Asianomaiset puhuvat mieluummin lojaalisuudesta. Lievempikin ilmiö, esimerkiksi velan muodostuminen, voidaan katsoa ko. kerhotoiminnaksi. Autetaan toisia tilanteissa, jotka eivät moraaliltaan kestä päivänvaloa. Ja palveluksista ei välttämättä makseta rahaa, mutta verkostojen jäsenet vaihtavat ystävänpalveluksia, tietoja ja muita etuja.

Hyvä veli -verkostot edustavat turmeltunutta verkottumista yhteiskunnassa ja ne ovat suunnattu tarkoituksiin, jotka ovat kansalaisten kannalta haitallisia.

Suosinta on kiinteä osa Hyvä Veli –verkoston toimintaa. Suosinnalla on useita muotoja. Virallisesti se tarkoittaa ”puolueellisen ja suosivan kohtelun osoittamista jollekin osapuolelle”. Epäeettiseksi suosinta muuttuu silloin, kun suosintaa osoitetaan kyseenalaisin perustein. Yksi suosinnan muoto on nepotismi (sukulaisten ja läheisten suosinta).

Yrityksissä vakavimmat uhat, joita nimenomaan Hyvät Veljet aiheuttavat ovat:

  • Corporate Governance -koodin ja globaalien pelisääntöjen laiminlyönti

  • Yritysjohdon salassa pidettävät järjestelyt merkittävistä taloudellisista eduista

  • Epäterve kilpailuympäristö ja toimintakulttuuri

  • Johdon toimet avainasemien ’valtaamiseksi’ (lojaliteetin varmistaminen)

  • Yrityskulttuuri ilman moraalia, maineen rapautuminen

Sanktiot ja ilmianto ratkaisuna?

Tällä hetkellä rakenteiden hyväksikäyttö on mahdollista ja porsaanreikiä löytyy lainsäädännöstä yllin kyllin.

Mikä sitten altistaa verkostoon liittymiselle? Tutkimuksen mukaan pohjimmiltaan kysymys on ahneudesta ja oman edun tavoittelusta. Tilaisuus tekee varkaan, on se sitten business tai parisuhde - jos moraali on rapautunut. Itse asiassa juuri moraalin rapautuminen johtaa siihen, että lakeja rikotaan tai harmaalla alueella pelaaminen hyväksytään osana toimintatapaa. Pahimmillaan toimintaa pidetään jopa oikeutettuna tapana ajaa omia etuja.

Hyvä Veli-verkosto mallina (Salminen, A. & Mäntysalo, V. 2013)


Tutkijat esittävät, että verkostojen syntymistä voitaisiin ennaltaehkäistä luomalla riittävän suuri sanktioiden uhka sekä ilmiantojärjestelmä. Mikäli epäeettisen verkoston toiminnasta koituvat rangaistukset ovat suuremmat kuin toiminnasta saatava hyöty, hillitsee se verkostojen rakentamista. Tämä edellyttää tietenkin, että vastuu koskee toimijoita henkilökohtaisesti.

Mutta, mutta; eikö ongelma vain paisu viimeistään siinä vaiheessa, jos ollaan oikeuslaitoksen varassa?

Jyrki Virolainen on kirjoittanut myös oikeuslaitoksen korruptoituneisuudesta Suomessa. Kuten niin moni juristi asian ilmaisee: tuomioistuinpeli on puhtaasti arvanheittoa sillä erotuksella, että arpajaisissa voitonmahdollisuudet ovat yleensä suuremmat!

Joten kenen toimesta nämä sanktiot sitten arvioitaisiin, jos kerran oikeuslaitosta voidaan käytännössä pitää hyödyttämänä instituutiona?

Yhteiskunta muodostuu enenevässä määrin rihmastoista (mm. Deleuze & Guattari). Kirjoituksessani ”Ratkaisuna Rihmastoluksus” esitin laajemmin kyseiseen ajatteluun liittyviä käsitteitä. Rihmasto on siis perinteisen puurakenteen alla toimiva verkosto. Puurakenne on klassinen metafora organisaatiolle.

Eikö rihmasto-ajatus nimenomaan tue Hyvä Veli-verkostoja?

Kyseiseen ajatteluun liittyy voimakkaasti siirtyminen kuriyhteiskunnasta kontrolliyhteiskuntaan, josta ehkä kuvaavin vertaus on allekirjoituksen korvautuminen salasanalla.

Olennaista on, että kontrollit hakevat oikeutuksensa yleisestä mielipiteestä ja eettisesti oikeasta; "Mediat ja kommunikaatio tulisivat jossain kohtaa syrjäyttämään muun muassa lait ja oikeuslaitoksen".

Hauskaa. Eli tulevaisuudessa, jos vaikka itse tulee väärinkohdelluksi Hyvä Veli -kerhon tai jonkin korruptoituneen instituution tai moraalittoman tai rikollisen henkilön toimesta, niin jatkossa voi siis todella kätevästi soittaa johonkin rihmaan tai ryhmään, joka iloisesti juoksee avuksi? Vastapuoli kun oli se moraaliton moukka, jolla oli ne turmeltuneet arvot. Toisin sanoen, syntyy  lisää ”vastakerhoja”, jotka pakenevat vallankäyttöä "rihmoja pitkin".

Eikö se lopulta aina kuitenkin ole niin, että ”se kel on rahat sil on valta”?

Ei enää! Tuo ajattelu on oikeastaan "so last season" (muistakaa ässävika ja nasaali, kun lausutte ääneen).

Median ja erityisesti sosiaalisen median hyödyntäminen on varteenotettava keino tässä. Esimerkkinä vaikka kun flunssarokotteesta johtuneita narkolepsiatapauksia piiloteltiin, niistä valehdeltiin ja vastuuta paettiin kunnes tapaukset tulivat julkisiksi. Se osoittaa julkisuuden paineen auttavan joskus kummasti.

Median osaaminen

Mediallahan ei ole kompetenssia eikä varsinkaan kiinnostusta tasapuoliseen tuomarointiin. Heiltä ei voi odottaa laadukasta pro et contra argumentaatiota. Joten joka ikinen mediassa kirjoitettu juttu pitäisi osata kyseenalaistaa. Hm…

Toisaalta, jos oikeuslaitos räjäytetään, niin sittenhän muodostuu jokseenkin rouhea nippu vapaita juristeja, jotka siis alkavat käymään oikeustaistoja mediassa. Oh god – juristitoimittajia, no! Tunnen liian monta... Voin vakuuttaa, että nyt vielä he ovat onneksi riittävän kiireisiä, jotta eivät ole joka paikassa riitelemässä ääneen.

* * *

Hyvä on. Tämä aihe on minulla tosiaan deleuzilaisittain varsin ”tulemisen tilassa”, mutta jotainhan pitäisi kehittää kohtuullisen kiireesti mielellään. Suomen ylin johto tarvitsee apua, mutta myös kunnon tuuletusta. Sitä onneksi monessa yhtiössä parhaillaan harrastetaankin. Johdon liksaleikkurit alkavat pian soimaan kuin Stalinin urut, saatte vielä nähdä. (Hui, mitenkä tuo nyt ensimmäisenä tuli… ehkä kuitenkin mieluummin kuin Bachin urut).

Korruption vastaisen Transparency Internationalin Suomen yhdistyksen selvityksen mukaan korruptioon tuijottamisen sijasta Suomessa pitäisi keskittyä moraalin kehittämiseen.

En vain hyvällä tahdollakaan ihan heti osaa nähdä, miten ihmeessä näihin velikultiin moraalivalistus tehoaisi? Ehkä sitten seuraava sukupolvi on parempi. Itse asiassa, nuoret ovat tänä päivänä todella moraalitietoisia, jopa tiukkoja. Se on hyvä. Sanonkin aina heille, että ei saa pilata omaa sieluaan ja herkkyyttään. Sitä on vaikea (ellei mahdoton) rakentaa takaisin.

”Ei ole mitään moraalisia ilmiöitä, on vain moraalista ilmiöiden tulkintaa”.

Friedrich Nietzsche

Keywords: Korruptio, corruption, Hyvä Veli-verkosto, Old Boy network, Salminen & Mäntysalo, Transparency International,


Leave a comment


Name:*

Website address:

E-mail address:

Notify me about comments made to this blog post